Tekstit

Synnytyspelko ja keskustelu kätilön kanssa

Tänään on rv 30+6 ja  minulla oli keskusteluaika Naistenklinikan synnytyspelkopolin kätilön kanssa. Hoidimme puhelun etänä, koska minulla on vielä hieman flunssaa. Tuo etäyhteys toimi hyvin senkin takia, että Naistenklinikan synnytysosaston tilat ovat jo minulle tutut ensimmäisestä synnytyksestä, niin minulla ei ollut tarvetta tutustua tiloihin tai synnytyshuoneeseen. Minulla ei ollut kauhean suuria odotuksia keskusteluun etukäteen, mutta näin jälkikäteen arvioituna keskustelu oli erittäin hyödyllinen. Kävimme siinä kätilön kanssa läpi esikoiseni synnytyskertomuksen, ensin minä kerroin siitä omin sanoin ja sitten kätilö luki omakannasta vielä tuon kertomuksen. Oli hyvä käydä läpi yhdessä synnytyksen kulku, koska minulle muodostui ensimmäisestä synnytyksestä synnytystrauma, koin synnytyksen niin pitkänä, kivuliaana ja pelottavana. Kätilö oli empaattinen ja osaava, ja hänellä oli selvästi pitkä kokemus synnytyksistä, sillä hän osasi avata minulle synnytyksen aikaisia tapahtumia, jotka mi

Toisen lapsen odotus

En olekaan pitkään aikaan kirjoitellut mitään tänne blogiin. Paljon on tapahtunut, mutta arki on ollut niin kiireistä, ettei ole ollut ylimääräistä aikaa kirjoitteluun. Nyt olisi jotain tärkeää päivitettävää kuitenkin. Meidän "iso tyttö" on jo 2,5-vuotias ja keväällä alkoi myös onnellisesti toisen lapsen odotus. Nyt taidan olla raskausviikolla 19 (en ole ihan varma viikoista, pitää tarkistaa vielä neuvolakortista). Tämä toisen vauvan odotus on ollut toisaalta samanlaista kuin ensimmäisen lapsen odotus, mutta myös jonkin verran erilaista. Pahoinvointia on ollut jälleen paljon, mutta onneksi se on nyt helpottanut jo melkoisesti. Pahoinvointia kesti noin raskausviikolle 14 saakka. Välillä on vieläkin on hieman kuvottava olo, mutta en ole onneksi enää pahemmin oksennellut (vaikkakin viimeksi oksensin viikko sitten aamulla harjatessa hampaita... yök). Töissä en ole vielä kertonut raskaudesta kuin muutamille työkaverille ja esimiehille. Mietin, että missäköhän vaiheessa tämä maha o

Vauva 10 kuukautta

Kuva
Ajattelin taas vähän päivittää kuulumisia tänne blogiin. Ei ole mitään kovin ihmeellistä tapahtunut viime aikoina. Sellaista mukavaa arkea. Tai no viime viikolla minulla alkoi eräs kurssi yliopistolla, joten se vähän jännitti. Olenhan ollut jo yli 10 kuukautta poissa opinnoista, joten mietitytti, muistanko mitään alasta, jota opiskelen. Käytinkin muutaman päivän ennen kurssin alkua siihen, että kertailin vanhoja opintomateriaaleja ja sain palautettua mieleen opintojen kannalta oleellisia asioita. Olikin mukava palata opintojen pariin, eikä minulla ollut yhtään vaikeuksia pysyä mukana luennolla:) Luento järjestettiin lähiopetuksena, mikä vähän mietitytti. Onneksi kaikilla, myös luennoitsijoilla oli maskit naamalla. Myös turvaväleistä pidettiin huolta, eikä vierekkäisillä paikoilla saanut istua. Vauva oli minun mieheni ja anoppini hoidossa luennon ajan ja sekin oli onneksi mennyt mukavasti. Meidän vauva on nyt jo 10 kuukautta. Kävimme viime viikonloppuna saunomassa ystäviemme kanssa. Vau

Äiti ja vauva flunssassa

Kuva
Taas flunssassa:( Juuri ehdin parantua edellisestä flunssasta, kun syysflunssa iski taas päälle. Kävin eilen jälleen koronatestissä saadakseni varmuuden, ettei tälläkään kertaa ole kyseessä korona. Minulla on oireina vain nuhaa ja yskää, joten en tietenkään usko oikeasti, että olisin saanut koronatartunnan. Kuitenkin omaolo.fi kehotti minua menemään testiin, niin tein työtä käskettyä. Ajattelin tämän olevan siinäkin mielessä fiksua, kun viime syksynä ollessani raskaana minulla oli seitsemän viikon flunssa. Tässä nykyisesessä maailmantilassa on varmaan hyvä poissulkea tartunnan mahdollisuus, ettei tarvitse sitten myöhemmin alkaa epäilemään, jos tavallinen syysflunssa sattuukin pitkittymään.  Tylsää tuossa koronatestissä on se, että sen jälkeen pitää pysytellä karanteenissa kunnes on saanut puhtaat paperit. Toivottavasti tulosten saapumisessa ei mene kauan. Meidän vauvallakin on nenä vuotanut ja häntä on myös aivastuttanut, muttei onneksi mitään sen pahempaa. Hänellä alkoi flunssan oiree

Vauva 9 kuukautta

Kuva
Meidän pikkuneiti täytti viime viikolla 9 kuukautta. Mihin se aika oikein katoaa? Hän vaikuttaa jo melkein taaperolta, kun on koko ajan nousemassa seisomaan, kävelee tukea vasten ja konttaa niin kovaa vauhtia, että vanhempien on välillä vaikea saada häntä kiinni. Hänestä on myös hauskaa tyhjentää keittiön vetolaatikoita, joten nyt olemme joutuneet siirtämään kaikki terävät  veitset ylimmästäkin vetolaatikosta pois. Meidän keittiö ei näytäkään nyt kovin siistiltä, kun ole mme siirtäneet paljon vetolaatikoiden sisältöä korkealle keittiötasolle, johon vauva ei vielä yllä. Pitäisi keksiä uudet paikat noille keittiötavaroille. Vauva on oppinut myös nousemaan seisomaan alimman vetolaatikon päälle, jolloin hän melkein yltää keittiöliedelle. Se on aika hurjan näköistä ja pitää tietenkin vahtia häntä, ettei hän vaan satuta itseään.  Meillä on tarkoitus laittaa tyttö päiväkotiin ensi tammikuussa, jolloin hän on täyttänyt yhden vuoden. Tuntuu, että tämä on Suomen mittakaavassa melko varhain, kun

Vauva 8 kk

 Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi kirjoitellut kuulumisia. Nyt meidän vauva on jo yli 8 kuukautta vanha ihana veijäri. Arki on oikein mukavaa hänen kanssaan. Hän on utelias ja sosiaalinen vauva, joka tykkää ihmisistä kovasti. Nyt mieheni on hänen kanssaan leikkipaikassa, kun minä olen täällä kotona flunssan takia. Kävin tänään koronatestissä, sillä täytin oireeni omaolo.fi:ssä, jossa kehtettiin menemään koronatestiin, vaikka oireeni ovat lieviä, lähinnä nuhaa ja yskää. En kuitenkaan saa poistua kotoa ennen kuin olen saanut koronatestistin tuloksen, joten olen nyt kotona yksin ja pitkästä aikaa päätin vähän lueskella blogeja:) Se olikin mukavaa, joten ajattelin kirjoittaa vähän meidänkin kuulumisia.  Meidän vauva oppi 6 kk iässä ryömimään, ja siitä meni vaan muutama viikkoa, niin hän jo konttasi. Eikä siitäkään mennyt kuin pari viikkoa, kun hän jo nousi seisomaan. Me joudummekin nyt katsomaan hänen peräänsä, kun hän nousee seisomaan ties missä, ettei hän kaadu tai vedä telkkaria pää

Vauvan kanssa kaupungilla

Meidän elämänpiirimme on laajentunut viimeisen viikon aikana, kun olemme alkaneet käymään enemmän ulkona ja kaupungilla vauvan kanssa.  Nyt olen pyrkinyt ulkoilemaan joka päivä. Se tekee kyllä hyvää:) Huomaan, että oma vointinikin on parantunut, enkä ole tällä viikolla enää tarvinnut kipulääkkeitäkään. Hyvin olen siis toipunut synnytyksestä. Söin synnytyksen jälkeen kipulääkkeitä (ibuprofeiinia) kuurina kaksi viikkoa. Ne tulivat tarpeeseen, sillä minulla oli aika paljon kipuja. Olemme myös kulkeneet raitiovaunulla ja sekin sujuu hyvin. Tykkään matkustaa raitiovaunulla, kun sen kyyti on niin tasaista. Lisäksi olemme asioineet Stockmannilla ja Forumissa. En ole muuten vielä imettänyt kummassakaan paikassa, mutta ilmeisesti Stockmannilla ja Forumissa on kummassakin jokin imetyspaikka? Minua muuten jännittää vielä vähän imettäminen julkisilla paikoilla, kun tuo imettäminen ei ole vielä niin sujuvaa (asentoja ja ergonomiaa pitää vielä harjoitella). Olen myös miettinyt, että missä vau